Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Miksi sijoittaa?

Tämä kirjoitussarja on saanut alkunsa pakottavasta tarpeestani puuttua asiaan, johon törmään päivä päivältä yhä useammin, iän karttuessa niin minulla kuin kanssakulkijoillani. Toinen hyvä peruste laittaa ajatuksia asiasta paperille ovat lapseni ja lasteni lapset. He kyllä tietävät mieltymyksistäni, mutta heillä ei ole koskaan aikaa paneutua asiaan, vaikka nämä jonakin päivänä kaatuvat väkipakolla heidän syliinsä, kun minun kiikkutuolissani ei ole enää istujaa, kun olen siirtynyt sinne, mistä ei enää viestejä lähetellä.

Kysymys on sijoittamisesta ja eläketurvasta! Niin usein törmään kavereihini ja tuttuihini, jotka ovat juuri siirtyneet työelämästä kauan kaipaamalleen eläkkeelle. Toisaalta törmään myös nuoriin ihmisiin, jota eläkepäivät eivät voisi vähempää kiinnostaa. Kuitenkin tosiasia on, että jokaista meistä koskevat eläkeasiat tavalla tai toisella, jos elinpäiviä niin pitkälle riittää, ja näinä päivinä eläkepäiviä yhä useammalle riittää jopa kymmeniä vuosia.

Syy, miksi haluan kirjoittaa näistä eläkkeelle jääneistä, on se, että kun he odottavat tuota autuasta vapautta, he ovat intoa täynnä. Ihana elämä odottaa, voimme tehdä juuri mitä haluamme, matkustella, käydä teattereissa, konserteissa ja tehdä juuri niitä asioita, mihin työaikana ei aika riittänyt. Liian usein kuitenkin näen riemun muuttuvan monessa tapauksessa jo vuoden parin aikana tyytymättömyydeksi ja valitukseksi. Yhä useammin syyksi osoittautuu se, että noita himoittuja asioita ei voikaan tehdä, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä matkoihin ja konsertteihin, kun tulot ovat pudonneet molemmilta 40-50 %:n työajan ansioista ja lääkekulut ja lääkärikäynnit ovat kasvaneet 100 %:lla

Jollekin paremmalle tutulle olen jopa uskaltanut sanoa; mutta sinullahan oli tämä totuus tiedossa koko sinun työurasi ajan, että näin tulee käymään, miksi et tehnyt asialle mitään? Vähemmän tutulle on vastaava kysymys parempi jättää tekemättä! He ovat pettyneitä kun eläkkeen pienuus ja uudet menot tulevat heille yllätyksenä, vaikka ne olisi ollut helppo huomioida jo etukäteen. He kysyvät, mitä he muka olisivat voineet tehdä? Olen aina vastannut, sijoittaa tulevaisuuteen, eläkeaikaan.

Sijoittaminen on monelle meistä hyvin vieras asia. Jos ylimääräistä rahaa jää, sitä makuutetaan pankkitileillä, jossa sen arvo vähenee koko ajan. Sijoittamisesta voi saada hyvin monimutkaisen asian ja tietoa asiasta on tarjolla liian kanssa, niin kuin kaikesta nykyään. Asiasta vähän kiinnostunut menettää nopeasti mielenkiintonsa, kun hukkuu tietojen ristitulen tulvaan, yksi opastaa alkuun näin ja toinen juuri päinvastoin.

Olen itse opetellut sijoittamista reilut kolmekymmentä vuotta. Tehnyt kaikki mahdolliset virheet ja yrittänyt oppia niistä, lukenut kaikki mahdolliset suomenkieliset opukset ja päätynyt lopulta ammattimaiseksi sijoittajaksi. Samalla olen tullut siihen tulokseen, että kaikkien noitten vaiheitten jälkeen, olen löytänyt yksinkertaisimman ja erinomaista tulosta tuottavan tavan sijoittaa, missä ei tarvita vuosien opiskelua. Yksinkertaisuudessaan se on lähes yhtä helppoa kuin lottokupongin vieminen r-kioskille, joka on se monen ainoa tiedossa oleva tapa vaurastua. Tapa joka erittäin harvoin tuottaa halutun lopputuloksen.

Minun tapani sijoittaa, on maailman yksinkertaisin. Ainoa asia mikä tekee siitä monelle hankalaa, että se on maraton juoksua, ei sadan metrin pikapyrähdystä. Lapsilleni ja lapsenlapsilleni haluan sanoa, aloittakaa se nyt. Ihmiselämä on niin lyhyt pyrähdys, että kun nyt olette nuoria tai keski-ikäisiä, hups, kohta huomaattekin odottelevanne niitä ihania eläkepäiviä. Eläkkeelle jo jääneille, haluan sanoa, ehkä neuvoni eivät enää auta juuri teitä, mutta näillä tiedoilla lapsenne ja lastenne lapset voivat muuttaa omat eläkepäivänsä paljon paljon mukavimmiksi.

Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta enpä usko rahanpuutteenkaan sitä tekevän. On parempi, että rahaa on vähän enempi, kuin mitä sitä jokapäiväiseen elämään tarvitsee, kuin että siitä on ikuinen pula. Katsotaanpa yhdessä, minkälaisilla toimilla, kuka tahansa työkykyinen suomalainen voisi kerätä itselleen niin suuren sijoitusvarallisuuden, että se tuottaa loppuelämän ajaksi kuukausittain suuremman tulon kuin keskiverto työntekijä ansaitsee palkkaa.